Rovaniemen Teatterin joulukalenteri päästää sinut kurkkaamaan kulissien taakse. Tämän vuoden kalenteri kertoo Myrskyluodon Maija -musikaalin valmistumisesta. Hyviä lukuhetkiä. 

LUUKKU 17

Ote ohjaajan päiväkirjasta

 

-Otakko kahavia?

-Joo, otan. Muuten aivot sakkaa.

Näin alkaa ohjaajan ja maskeeraajan palaveri. Tai ei ihan, pitää lisätä pieni jatkopala.

-Onko nisua, mulla on näläkä? Murisee ohjaaja.

-Jääkaapissa on ja ota mullekin. Sitten katot tätä, mutta älä väristä välitä – muoto on tärkein.

Kaisa, maskeeraaja, korjaa silmälasejaan ja katsoo kysyvästi.

-No, mitä mieltä olet?

-Öö siis kuka tää nyt on? Ohjaajan aivot ovat siis yhä jähmeät päivän työstä.

Kaisa naurahtaa, hörppää kahvistaan ja aloittaa alusta. Peruukkitukissa on pastorin tulevat hiukset. Minäkin pääsen kärryille, vaikka jossain kohtaa taas putoan, kun eteeni lätkähtää peruukki peruukin perään.

-Onpa näitä karvoja kamalasti.

-Kuule, on sulla niitä näyttelijöitäkin.  

Katsomme toisiamme ja lämmin nauru täyttää huoneen.

-Totta. Onhan sitä lavalle tulossa sakkia. Ja 1800-luvun loppu on muodiltaan jotain muuta kuin tämä aika.  

-Kahavia tarvitaan lissää, keitänkö?

LUUKKU 16

Myrskyluodon aikaan morsiamet pukeutuivat mustaan

Myrskyluodon Maija -musikaalin pukusuunnittelija Paula Varis on saanut suunnitella musikaalin keskushenkilölle Maijalle hääasun. Näytelmän tapahtumat sijoittuvat menneeseen vuosisataan, joten Maijan morsiuspuku on tyystin erilainen kuin nykymorsianten. 

- Hääpuku oli perinteisesti Suomessa ja Skandinaviassa vielä 1800-luvun puolella musta. Valkoiset hääpuvut yleistyivät vasta 1900-luvun alussa. Hääpukua ei tuolloin vielä tehty kertakäyttöiseksi kuten nykyään, vaan mustaa juhlapukua voitiin käyttää kaikissa juhlavammissa tilaisuuksissa. Hääpukuun liitettiin irrotettavia kirjailtuja miehustoja, vöitä ja nauhoja. Helykruunu oli varsinkin ruotsinkielisillä seuduilla hyvin yleinen hääasuste. Kruunuja saatettiin myös vuokrata köyhempien perheiden tytöille. Kruunuja koristeltiin mm. kultapaperinauhoilla, kukilla ja koristenauhoilla. Meidän Maijalla kruunun on myös kestettävä hyvin vauhdikasta tanssia, onneksi teatterissa on taitavia tekijöitä niin ompelimossa, kampaamossa kuin tarpeistossakin, Paula kiittää. 

LUUKKU 15

Pirjo ”Jente” Leppänen ottaa haltuun vanhan Maijan roolia

Maija ja Janne ovat Myrskyluodon Maijan tarinan keskeisimpiä henkilöitä. Maija on läsnä musikaalissa kahtena roolihahmona. Näytelmässä on nuori Maija, jonka elämän vaiheita seurataan ja vanha Maija, joka kulkee nuoren Maijan rinnalla muistellen elämänsä tapahtumia Myrskyluodolla. Nuorta Maijaa näyttelee Kirsi Kärnä ja vanhempaa Pirjo ”Jente” Leppänen. Jentelle ovat työpäivät tähän mennessä koostuneet harjoituksista sekä pukujen ja maskien sovituksista. Vanhan Maijan rooli on vielä prosessissa mutta vuoden vaihduttua harjoituksissa alkaa uusi käänne.

- On mukavaa, kun vanhoille naisille on rooleja. On myös ollut mukava tutustua uusiin ihmisiin ja työnteko on ollut hedelmällistä. Vanhan Maijan rooli on minulla vielä prosessissa. Se alkaa pikkuhiljaa löytyä. Vanha Maija kulkee nuoren Maijan vierellä ja kertoo nuoren Maijan myötä asioita. Roolin tekeminen on paljon yhteistyötä nuoren Maijan, Kirsin kanssa. Tällä hetkellä odotamme tammikuuta, että näyttämölle alkaa tulla tekniikkaa, valo- ja äänimaailmaa, joka rytmittää tekemistä, Pirjo kuvailee harjoitusprosessia. 

LUUKKU 14

Ote ohjaaja Sepon päiväkirjasta

Perjantai-ilta 10.11. Kirjoitan Facebookissa Jentelle viestin.

”Miten se sun kinttu? Eihän ollu mitään vaarallista?”

Sama ilta klo 22.00. Puhelin soi. Jente soittaa. Arvaan heti, että nyt on jotain tapahtunut. Sormi pyyhkäisee linjan auki.

-Heippa.

-Hei rakas ihminen! Huikkaa Jente ja jatkaa. Kuule, menin sitten työterveyteen. Ja sieltä ne passittivat kuvattavaksi. On kuule tutkittu jalakaa, meni monta tuntia.

-No, kuiskaan minä. Sydän pompsahtaa.

-Murtunut on. Vastaa Jente. Murtunut on.

-Apua, mitä oikeastiko? Narratko? Apua! Siis mitä? Kävelen ympäri kotia, ikkunalta ikkunalle ja katson rännästä märkää kaupunkia.

-Murtunut on, mutta kuulemma kauniisti, sanoi lääkäri. Nyt se on kipsissä mun jalaka, että ei sillä hypitä. Ja vissiin kipsi haisee pahalle, kun koira ei tuu lähellekään.

Jente nauraa makeasti ja minä hirnun vastaukseksi. Että ihminen voi olla noin positiivinen, naurua piisaa, vaikka jalka on kipsattu.

Jos Maijan sydän tykyttää kuin pikkulinnun sydän, mulla se lopsahtelee kuin vanhalla hirvellä suon ylityksen jälkeen. Mitä nyt, miten tämä jatkuu, miten treenata, kun Vanhalta Maijalta murtui nilkka? Ei taida uni tulla ihan heti tänä yönä.

LUUKKU 13

Peruukkimestari-maskeeraaja palasi Kööpenhaminasta suunnittelemaan Myrskyluodon Maijaa

Peruukkimestari-maskeeraaja Kaisa Mylläri on palannut Rovaniemen Teatteriin käytyään lainassa Folketeatretissa Kööpenhaminassa, jossa hän loi peruukit ja maskit fantasianäytelmään Peter Pan. Rovaniemelle laskeuduttuaan hän sai ensimmäisenä ryhtyä suunnittelemaan Myrskyluodon Maijaa.

- Myrskyluodon Maija on tosi iso juttu. Musikaalissa on 47 esiintyjää ja monella heistä on useampi rooli. Suunnittelen päät, eli kampaukset ja maskeeraukset. Värjään hiuksia, jos näyttelijän omat hiukset näyttävät liian tummilta, vaaleilta tai värjätyiltä. Valmistan alusta alkaen peruukkeja, lisäkkeitä, partoja, pulisonkeja ja viiksiä tai muokkaan aikaisemmin tehtyjä.

Suunnittelijan työ on jatkunut sovituksilla, joiden avulla pystyy näyttämään ideoita ohjaajalle ja pukusuunnittelijalle. Sovituksissa näkee esimerkiksi, tarvitseeko lisäkkeiden ja peruukkien väriä, muotoa tai pituutta muokata. Myrskyluodon Maija -näytelmän henkeen ja visuaalisuuteen sopiva ilme hakee vielä lopullista suuntaansa. Vaihtoehtoina on tehdä naturalismia tai tyyliteltyä. Kampaukset kuitenkin ovat näytelmän aikakautta.

- On keskustelun alla vielä, mikä käy parhaiten kokonaisuuteen, naturalistinen vai tyylitelty. Molemmat vaihtoehdot sopivat puvustukseen. Voi olla, ettei kukaan meistä osaa vastata, ennen kuin on nähnyt kaksi erilaista vaihtoehtoa lavalla harjoituksissa.

Kaisalla on hyppysissään aarrearkku, josta peruukkimestari voi ammentaa. Aarre pitää sisällään aidoista hiuksista Kaisan itse käsityönä valmistamia peruukkeja. Yksi niistä on esimerkiksi tulossa Myrskyluodon Maija -musikaalin Johannalle. Hiusten alkuperällä on koskettava tarina.

- Aidoista hiuksista valmistetut peruukit ovat kultakaivos. Ne säilyvät pitkään hyvinä ja niitä pystyy muokkaamaan. Yhdellä peruukeista on tarina. Sain hiukset Tukholmassa naapurin rouvalta 15 vuotta sitten. Paketti sisälsi kaksi lettiä ja niiden mukana oli viesti, että ne oli leikattu ”under stora tårar”, suurten kyynelten alla. Naapurin rouvan täti oli nuorena tyttönä 20-luvulla ne leikannut ja vuosikymmenet säästänyt. Hiukset ovat täysin käsittelemättömiä, mikä on harvinaisuus. Nykyään ei enää tahdo saada eurooppalaista tukkaa, joka käy siihen tyyliin, mitä me haluamme, peruukkimestari Kaisa kertoo. 

LUUKKU 12

Tehostemestari Miksa luo mielikuvia meren äärettömyydestä

Miksa Koposen osa on tehdä Myrskyluodon Maijaan valosuunnittelu ja projisoinnit. Joulukuun 12. päivään mennessä hänen työnsä on ollut valmistautumista tammikuuhun, jolloin lavasteet siirtyvät verstaalta näyttämölle.

- Olen pyöritellyt projisointeja, ottanut haltuun ison näyttämön valojärjestelmää, tehnyt mielikuvaharjoittelua lavastuksen pienoismallin avulla ja testaillut valoasetelmia. Tammikuussa päästään konkretiaan, kun saadaan lavastus näyttämölle.

Tehostemestari hakee valaistuksella ja projisoinneilla mielenmaisemia sekä tunnelmaa meren äärettömyydestä.

- Tarkoitus on saada syvyyttä, korkeutta ja tyhjää tilaa rakennettua. Haaveilen siitä, että meri olisi läsnä jopa sisäkuvissa. Projisoinneista ei tule kuvittavia vaan niillä kuvataan mielenmaisemia. Niissä voidaan pelata mittakaavamuutoksilla. Tulee isoja kuvapintoja, joissa on pieniä asioita. Tai teemme toisin päin, ikään kuin katsottaisiin jotain asiaa suurennuslasilla. Haen tilaan suurta laajuutta ja välillä voin supistaa tilan lähikuviin. Mittakaavamuutoksilla pyritään saamaan vaikutelmaa, että ollaan suuren meren keskellä.

Sisämaan kasvattina Miksalle meren kuvittaminen on uusi seikkailu. Siitä kuitenkin löytyy yhtymäkohtia Lapin erämaille.

- Kairan tyhjyys on yllättävästi sukulainen meren selälle. Meri on minulle suuri mysteeri, kun olen syntynyt sisämaalle ja tuijottanut järven selkää pennusta asti, Miksa kertoo. 

LUUKKU 11

Näyttelijä Eero Ojala: Rovaniemelle oli mahtava tulla

Näyttelijä Eero Ojala oli kotonaan Helsingissä vaihtamassa autoon renkaita, kun hän sai puhelun ohjaaja Seppo Väliseltä. Kysymyksenä oli, onko Eero kiinnostunut tekemään töitä pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja laulaako hän.

- Sanoin joo ja olin parin päivän päästä koelaulamassa. Olin innoissani, kun sain roolin ja kuulin, mikä näytelmä on kyseessä.

Eerosta tulee Myrskyluodon Maijan Janne, yksi musikaalin päähenkilöistä. Joulukuun 11. päivä näytelmän ensi-iltaan on vielä kaksi kuukautta ja näyttelijän työpäivä kuluu kohtausten harjoituksissa, tanssiessa ja laulaessa.  

- Tällä hetkellä etsin ja löydän Jannea. Tanssin, kun tanssitetaan, laulan, kun laulatetaan ja opettelen itsekseni repliikkejä. Olemme käyneet läpi ensimmäisen näytöksen kohtauksia ja toisen näytöksen biisejä. Haemme kohtauksen ydintä ja alustavaa muotoa. Näyttelijän kannalta se tarkoittaa sitä, että haetaan näyteltävä asia ja asemoinnit.

Roolihenkilöä Jannea näyttelijä pitää hyväsydämisenä tyyppinä.

-Janne on lämmin, rehti ja kova tekemään töitä. Hän on myös temperamenttinen tarpeen vaatiessa. Jos tuntisin Jannen, olisin salaa kateellinen. Hän vaikuttaa hyvältä tyypiltä ja on rehellisempi ja vilpittömämpi kuin uskallan itse olla.

Eero on valmistunut näyttelijäksi 1,5 vuotta sitten Teatterikorkeakoulusta ja on hyvillään päätöksestään reissata töihin Lappiin.

- Tänne on ollut mahtava tulla, ihmiset ovat todella mukavia, Eero iloitsee. 

LUUKKU 10

Ote ohjaaja Sepon päiväkirjasta

Ensimmäinen lukuharjoitus, 6.11.2017. Jännittää. Vuoden verran olen tehnyt töitä Myrskyluodon Maijan parissa itsekseni, suunnitteluryhmän, teatterin johdon ja markkinoinnin kanssa, mutta nyt ajattelu alkaa muuttua konkretiaksi. Onpa näitä ihmisiä paljon. Jännitys ja hiki. Esiintyjiä on nelisenkymmentä ja toinen mokoma meitä taustalla olevia. Huh. Näyttelijät lukevat tekstiä ensimmäistä kertaa. Myrskyluoto alkaa elää. Maija löytää Jannen, tunteet vellovat niin draamassa kuin itsenikin sisällä. Puhe virtaa lämpiössä, Myrskyluoto tunkee itsensä Alvarin seinien sisään. Maijan vaiherikas elämä soljuu meidän, lukuharjoituksessa olevien lävitse. Itse seison omalla Myrskyluodollani, unelmani keskellä ja upeiden teatterintekijöiden ympäröimänä. Hyväile meitä tuuli, tuuli! 

LUUKKU 9

Minna Siitonen johtaa seitsenhenkistä bändiä musikaalin ensi-iltaan

Kapellimestari Minna Siitonen pitelee käsissään hyvin luetun näköistä nuottikokoelmaa. Kyse on Myrskyluodon Maijan pianopartituurista.  

- Pianopartituurista lähdetään. Siinä on keskeisimmät melodiat, sanat ja perussoinnut. Kirjoitan ne ulos seitsemälle muusikolle. Se on aikaavievää ja mukavaa puuhaa. Sitten me harjoitellaan ja soitetaan livenä.

Myrskyluodon Maija sisältää paljon musiikkia isoista kuoroteoksista soololauluihin. Välillä lavalla on biisejä kuorolle ja välillä nais- tai mieskokoonpanoille, mutta suurin osa lauluista on Maijalla.

- Tässä esiintyjät laulavat myös kuorona, joten olen tehnyt sovitukset kuorollekin. Kadri Joamets käy opettamassa heitä. Nuorella Maijalla on eniten soololauluja, koska tämä on Maijan tarina kuitenkin.

Rovaniemen Teatterin Myrskyluodon Maijan musiikki ei ole samaa kuin tunnetun TV-sarjan vaan se on Matti Puurtisen tekemä musikaalisävellys, joka on alun perin esitetty Tampereella.

- Musiikki on kansanmusiikkihenkistä ja kuitenkin tätä päivää. Vain muutama biiseistä oli minulle entuudestaan tuttuja. Tämä on ollut minulle jälleen uusi ja hieno tutustumismatka. Se täytyy sanoa, että meillä on hyvät soittajat. Esityksissä on mukana haitari, viulu, lyömäsoittimet, kielisoittimet, puhaltimet, kosketinsoittimet ja basso, Minna lupaa. 

LUUKKU 8

Antti Lindholm tekee Myrskyluodolle äänimaiseman

Antti Lindholm on valmistamassa Myrskyluodon Maija -musikaalille äänimaisemaa. Kalenterin kulkiessa joulukuun 8. päivän kohdalla, äänien toteutus on pitkällä. Antti on jo ehtinyt taikoa tehosteilla syvyyttä näytelmän ensimmäisen näytöksen kohtauksiin.  

- Yleensä menee niin, että luen tekstin läpi, teen äänisuunnitelman ja totean lavalla, että eihän nämä toimi yhtään ja teen kaiken uusiksi. Myrskyluodon Maijaan olen tehnyt äänimaailmaa kohtauksiin, joita on tähän mennessä harjoiteltu. Olen saanut jo yllättävän paljon valmiiksi. Olen suorastaan häkeltynyt siitä itsekin.

Millainen näytelmän äänimaailmasta on tulossa? Suunnittelijan mukaan siitä löytyy useita kerroksia. 

- Äänimaailmasta tulee elokuvamainen, unenomainen. Siihen tulee laajoja äänimaisemia, joissa on paljon syvyyttä ja kerroksia. Mietin, millainen sointi näytelmän kohtauksissa kuvastaa ihmisten tuntoja parhaiten. Ja mitä enemmän vitsejä saan piilotettua mukaan, sitä iloisemmaksi tulen. Tosin suurin osa vitseistä on sellaisia, ettei niitä huomaa kukaan, Antti velmuilee. 

LUUKKU 7

Ote ohjaaja Sepon päiväkirjasta 

 

20.10.2017: Suunnittelijapalaveri. Olemme ahtautuneet koko jengi lavastaja-Pentin työhuoneeseen. Pentti esittelee pienoismallia:

-Täältä nämä kalliot sitten tulevat esiin.

-Ai siis mitä? Mennään uudestaan, en ehtinyt mukaan! Huikkaa joku taustalla, olisiko Miksa, joka pohtii, miten valo muuttuu, kun Myrskyluoto aukeaa.

Paula hiplaaa kangaspalaa, keikuttelee päätään puolelta toiselle. Ilme on keskittynyt ja tarkka. Kangas on punainen. Keskeinen väri. Maijan väri. Rakkauden väri.

Minna kyykistyy tietokoneen äärelle. Nyt testataan näyttämökuvan vaihto pienoismalissa vielä musiikin kanssa. Pentti työntää veneen näyttämölle musiikin alkutahdeilla. Sitten kalliot.

-Eli tästä. Tietokonesoundi on muovinen, mutta sävelkulku kaunis.

-Ensin näin ja sitten koko kuoro. Tokaisee Minna lattianrajasta ja jatkaa laulaen.

Antti kysyy riittääkö musiikki vai tarvitaanko jotain merimaisemaa lisäksi? Lintujen ääniä, aaltoja? Kukaan ei osaa vastata. Mietitään vielä. Ehkä. Sen näkee sitten kun ollaan lavalla.

-Tää toimii nyt. Matti nyökyttää tyytyväisenä. Minä komppaan omalla päänliikkeelläni.

Tästä se Myrskyluoto aukeaa. Hymy leviää huulilleni. 

LUUKKU 6

Joulukalenterin luukku 6 on omistettu Suomen kesälle

Pukusuunnittelija Paula Varis on tuonut Myrskyluodon Maijan juhannuskohtaukseen Suomen kesän raikkautta. 

- Halusin juhannuskohtaukseen raikasta värimaailmaa ja keskikesän tuntua. Kohtaus on näytelmän alussa, ja Maija on tässä vaiheessa vielä teini-ikäinen. Pukuihin hain inspiraatiota vanhoista kansallispuvuista, mutta kevyesti tyylitellen. Ahvenanmaan kansallispuvuista löytyy iloisesti sekaisin kaikki sateenkaaren värit. Tätä samaa iloisuutta hain tähän nuoruutta ja viattomuutta henkivään kohtaukseen, tosin lähinnä kolmella Suomen kesään sopivalla värillä: vihreällä, sinisellä ja keltaisella, Paula kuvailee. 

LUUKKU 5

Lavastaja Pentti Uimonen on luonut maiseman Myskyluodon tapahtumille

On joulukuun viides ja Myrskyluodon Maija -musikaalin ensi-iltaan on vielä reilut kaksi kuukautta. Näytelmän lavastus on kuitenkin pitkällä ja osa elementeistä on jo siirtynyt verstaalta näyttämölle. Lavastuksen suunnittelija Pentti Uimonen kertoo tasapainotelleensa realismin ja viitteellisyyden välillä luodessaan maisemaa Myrskyluodon tapahtumille.

- Musikaalin näyttämökuvat ovat kuvitteellisen ja realistisen maailman välimaastossa. Maijan ja Jannen tupa on kaikkein realistisin ja rakentuu esityksessä osittain näyttämöllä. Tuvassa näkyy Maijan ja Jannen elämän kehittyminen materialistisesti, eräänlainen vauraus. Siinä tulee myös esiin Maijan kaipuu lapsuuden kotitaloon isoina ikkunoina ja lankkulattiana.

Muita musikaalin isoja lavastuselementtejä ovat muun muassa taustaprojisoinnit ja Myrskyluodon kalliot. Yksi tärkeimmistä elementeistä on vene, jossa viitteellisyys ja realismi yhdistyvät kiehtovalla tavalla.

- Olen tehnyt monia veneitä näyttämölle. Myrskyluodon veneen piirustukset olen alun perin tehnyt Rauman teatteriin vuonna 2009. Se on moottoroitu ja tarkoitettu uimaan tasaisella lattialla. Veneessä on taka- ja etupurjeet, molemmat toimivia. Veneen suhteen meillä on kuitenkin vielä ratkaisemattomia asioita, kuten tuulen jäljitteleminen näyttämöllä, Pentti paljastaa. 

LUUKKU 4

Ote ohjaaja Sepon päiväkirjasta

3.4.2017: ”Ratikan sähköjohdot muodostavat risteyksessä ristin muodon. Jään tuijottamaan näkyä. Siinä on risti! Hmm, ihan kun Maijan havainto. Maija näkee polulla puunoksista muodostuneen ristin ja säikähtää näkyä pahana enteenä. Minulle risti ei ole merkki pahasta. Se on turvallinen merkki, merkki joka rauhoittaa ja vie eteenpäin. Niin sitä tavoittaa Myrskyluodon kauppareissullakin ja alitajunta tekee työtä, huomasi tai ei. Jatkan matkaani kenkien kastuessa keväisessä sohjossa.”

LUUKKU 3

Uusi päivä -sarjan pukusuunnittelija luo asut Myrskyluodon Maijaan

Ylen Uusi päivä -sarjan apulaispukusuunnittelija Paula Varis yllättyi saadessaan puhelun, jossa häntä pyydetiin Rovaniemelle suunnittelemaan puvustus Myrskyluodon Maija -musikaaliin. Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Inspiraatio on löytynyt, suunnitelma hahmottunut ja teatterin puvusto taikonut pääroolien asuja valmiiksi.

- Aluksi keräsimme ideakuvia ohjaaja Sepon kanssa ja keskustelimme käsikirjoituksesta sekä siitä, minkä tyyppinen esityksestä tulee. Luin paljon historian kirjoja aikakaudelta ja hain inspiraatiota suomalaisista maalauksista. Maailma alkoi hahmottua ja ryhdyin kesäkuussa piirtämään luonnoksia. Esityksen visuaalisuus on vahvasti epookkia. Se haluaa pysyä aikakaudelle uskollisena, etenkin pukujen muodoissa. Värimaailmassa tyylittelemme enemmän, musikaalin pukusuunnittelija kuvailee.

Myrskyluodon Maijan tarina käy läpi monta vuosikymmentä 1800-luvun puolivälistä vuosisadan vaihteeseen. Ajan kulku näkyy hahmojen puvuissa.

- Tarinan aikakaudella köyhän väestön pukeutuminen ei ole kauheasti muuttunut mutta näytelmän ruustinna saa enemmän hienostella. Hänen asuissaan ajan tyyli näkyy ja niihin tulee esimerkiksi turnyyreja.

Paula Varis on taiteen maisteri Taideteollisesta korkeakoulusta (nykyisestä Aalto-yliopistosta) ja täystyöllistynyt pukusuunnittelijana. Yhtä aikaa Ylen ja Rovaniemen tuotantojen kanssa menevät näytelmät Tampereen Työväen Teatterille ja Ahaa Teatterille. Vaikka Myrskyluodon Maija on musikaali ja suuri tuotanto, työn määrä ei huolestuta. Suunnittelija saa Rovaniemellä käyttöönsä tehokkaan kolmikon; puvuston Suvi-Tuulian, Tiian ja Päivin. Heidän kanssaan yhteistyössä hoituvat ompelut, värjäykset, patinoinnit ja sovitukset.

- Myrskyluodon Maijan asuluettelossa on yli 150 pukua ja todennäköisesti määrä vielä siitä lisääntyy. Käytämme materiaalina pääosin pellavaa, joka sopii aikakauteen. Pellavassa on sopiva fiilis ja sitä saa hyvin värjättyä. Kaikki kankaat päätyvät näyttämölle värjäyksen tai patinoinnin kautta. Ne tuovat eloa vaatteisiin ja sopivat näytelmän luonteeseen.

 

Klikkaa kuvaa alta ja näet luonnoksen ruustinnan asusta. Ruustinnaa näyttelee Paula Miettinen. 

LUUKKU 2

Myrskyluodon Maijan tunnelmaa ja pukuja on saatu jo videolle. Videon näet myöhemmin mutta nyt joulukuun toisena julkaisemme valokuvia, joka on otettu videokuvausten lomasta. Niissä näet esimerkiksi pääparin, eli Maijan (Kirsi Kärnän) ja Jannen (Eero Ojalan) tanssijoiden keskellä ja ehkä aistit tulevan musikaalin energiaa. Näytelmä on Maijan ja Jannen rakkaustarina, joka hengittää uskoa luonnonvoimiin, kanssaihmisiin ja rakkauteen.

LUUKKU 1

Myrskyluodon Maija on unelmatuotanto

Kun Kari Väänänen pyysi ohjaaja Seppo Välistä miettimään näytelmää Rovaniemen Teatterille, tämän oli helppo vastata. Ensimmäinen ehdotus oli musikaali Myrskyluodon Maija, jota teatteri on nyt valmistamassa ensi-iltaan helmikuuksi. 

- Myrskyluodon Maija on poltellut mielessä kauan. Se on iso tarina, iso suomalainen tarina ja iso naisen tarina. Kun ohjasin edellisen kerran Rovaniemelle, huomasin Maijan käyvän näytelmänä Rovaniemen Teatterille erinomaisesti. Vaikka tarina sijoittuu saaristoon, se sopii Lappiin. Luonto on monessa suhteessa samanlainen. Paikoissa on sama karuus, kauneus ja rauha. On myös tosi hyvä lähtökohta, että teatterilla on kapellimestarina kansanmusiikkitaustainen Minna Siitonen. 

Harjoituskautta on edeltänyt perusteellinen suunnittelutyö. Sitä tehdessään ohjaaja on hakenut materiaalia vuosisadan vaihteen tavoista ja kulttuurista.

- Olen tutustunut esimerkiksi saaristolaiskulttuuriin, hääkulttuuriin ja enteisiin, jotka ovat entiseen aikaan olleet vahvasti läsnä. Olen lukenut Myrskyluoto-kirjoja ja kuunnellut paljon musiikkia. Käsikirjoitus tulee luettua läpi useamman kerran viikossa.

Seppo on vienyt näytelmän valmistelua eteenpäin suunnittelijoiden, kuten kapellimestarin ja koreografin sekä lavastajan, pukusuunnittelijan ja maskeeraajan kanssa. Tavoitteena on, että harjoitusten alkaessa kaikki tietävät, minne suunnata. Ydin on kirkas. Myrskyluodon Maija on ensisijaisesti rakkaustarina.

- Olemme puhuneet paljon uskosta, luonnosta ja rakkaudesta. Suurin niistä on rakkaus. Usko ja kristillinen kirkko ovat Myrskyluodon aikaan olleet vahvasti osa kulttuuria. Tarinassa usko on myös uskoa yhteisöön, rakkauteen, luonnonvoimiin ja elämään. Näytelmä on suuri rakkaustarina. Maija ja Janne elävät toisilleen ja nojaavat me-ajatteluun. Vanhempana Maija katsoo maailmaa ja toteaa, että on elänyt täydesti, koska on rakastanut ja saanut rakkautta.

Musikaalin tarinassa on rakkauden ohella luonto toinen keskeinen ainesosa. Myrskyluodolla luonto on lähellä ja vuodenaikojen kulku määrittää elämää. Se näkyy puvuissa ja lavastuksessa. Visuaalisuus tukee tarinaa, jonka ohjaaja Seppo toivoo voimaannuttavan katsojansa.

- Tarina on täynnä tunteita ja Maijan perheelle tapahtuu paljon. Maija kuitenkin muistaa rakastaa elämää, olla ylpeä siitä ja suunnata aina eteenpäin. Me kaikki voimme olla yhtä voimakkaita, kuin Maija.

X