Pentti Linkola – kaltaisemme?

Toivo. Se on luonnossamme.

”Miksi minä olen niin tärkeä, että kaikkien muiden lajien on väistyttävä, kadottava, hävittävä kokonaan, ihan vain mukavuuteni tähden?”

Kalastaja Pentti Linkola (1932–2020) on mielipiteitä jakava hahmo: toisinajattelija, esikuva, provokaattori, tuomiopäivän profeetta, pasifisti, ekofasisti. Jalustalle nostettu – ja yhtä usein sieltä alas revitty.

Tämä esitys ei kerro Pentti Linkolasta.

Pentti Linkola – kaltaisemme? on näyttämöllinen yritys ymmärtää Linkolan ajattelua ja peilata siitä vastauksia – tai edes työkaluja – tähän ristiriitaiseen aikaan, jossa etsimme paikkaamme muuttuvassa maailmassa.

Esitys tarkastelee toivoa ja sen menettämistä, yksilön voimaa ja voimattomuutta sekä ehdottomuuden inhimillistä hintaa. Se kysyy, millainen on ihmisen suhde luontoon – ja etsii ihmisen paikkaa elonkehällä.
Esitys on leikkiä katoavan maailman museossa, ilon etsimistä ristiriitojen keskellä ja surumielistä melodiaa lempeän leirinuotion lämmössä. Ja lintuja, loputtomasti lintuja.

Teksti pohjautuu Riitta Kylänpään, Anneli Jussilan ja Pentti Linkolan kirjoituksiin.

Työryhmä

Käsikirjoitus: Atro Kahiluoto, Eeva Putro
Ohjaus: Eljas Liinamaa (vierailija)
Lavastus- ja pukusuunnittelu: Teija Susihukka (vierailija)
Musiikin sävellys: Minna Siitonen
Valo- ja projisointisuunnittelu: Veli-Matti Timoskainen
Äänisuunnittelu: Eero Rautio
Naamioinnin suunnittelu: Jaana Isokangas (vierailija)
Rooleissa: Kirsi Kärnä, Markku Lukka, Minna Siitonen

Ensi-ilta

Lauantai 5.9.2026 kello 18.00

Esityspaikka

Vinttinäyttämö Kero, numeroimaton katsomo

Liput

Peruslippu 29 €, eläkeläiset 27 €, opiskelijat, varusmiehet ja työttömät 20 €

PYÖRÄTUOLIPAIKAT 1kpl / esitys
Pyörätuolipaikkaa ei voi ostaa verkkokaupasta. Pyörätuoli- ja avustajapaikat varataan teatterin myyntipalvelusta.

Kesto

2 tuntia 5 minuuttia sisältäen väliajan.

Erityistä huomioitavaa

Esityksessä käytetään teatterisavua, voimakkaita ääniä ja vilkkuvia valoja.

Käsiohjelma

Digitaalisen käsiohjelman löydät täältä.

Kuvat

Uutiset ja artikkelit

Uusi Rovaniemi / Marjis Ahvenjärvi 11.9.2026

”Atro Kahiluodon ja Eeva Putron käsikirjoittama näytelmä ei tarjoa pönöpatsasta tai kiiltokuvaa vaan rikkaan kirjon näkökulmia Pentti Linkolan elämään ja ajatteluun.

Esitys rikkoo kiinnostavalla tavalla perinteisen kronologian ja elämäkertakaavan. Takaumat, ennakoinnit, tehotoisto ja raadollinen ristivalotus luovat monitahoisen, montaasimaisesti rakentuvan kuvan päähenkilön elämästä.

Ilmeikäs Kirsi Kärnä ja eloisa Markku Lukka veivaavat ehtymättömin energioin alusta loppuun. Minna Siitosen säveltämä musiikki soi luonnonraikkaasti. Esiintyjäkolmikko tikkaa täysteholla.”

Lue koko artikkeli täältä.

Lapin Kansa / Tenka Issakainen 15.9.2026

Ohjaaja Eljas Liinamaa sovitti viidelle kirjoitetun tekstin kolmikolle sopivaksi. Kompaktimpi toteutus helpottaa maakuntakiertueelle lähtöä.

– Tämähän ei ole elämäkertadraama, Liinamaa muistuttaa.

– Olisiko Linkola halunnut, että häntä osoitetaan? Hän oli kuin Johannes Kastaja, aikaansa edellä.

Linkolan aktiiviaikana fasismi tuntui jo historialta ja marginaalilta, nykyään se tekee uutta tuloaan.

– Linkola ei kuitenkaan arvottanut ihmisiä rodun tai uskonnon mukaan, Kahiluoto tarkentaa fasisti-nimitystä.

– Hänelle tärkeintä oli lajien yhdenvertaisuus.

Lue koko artikkeli täältä. (Tilaajalle)

Ohjaajan sana

KYLLÄ MEKIN TÄLLÄ ESITYKSELLÄ PYRIMME SIIHEN, ETTÄ LUONTO PELASTUU

Tieto lisää tuskaa, sanotaan. Entäs sitten, kun tietoa on saatavilla aivan rajattomasti? Kun maailmassa eläminen alkaa tuntua yhdeltä suurelta ristiriidalta, jossa jokainen otettu askel vie lähemmäs tuhoa. Miten päin täällä tulisi olla?

Pentti Linkolassa sekä kiehtoo että kauhistuttaa eniten ehdottomuus, jäätävä itsevarmuus, jolla yksilö seisoo asiansa takana, ja laittaa niin sanotusti lihaa tiskiin; elää omasta selkänahastaan todeksi maailmaa sellaisena kuin sen näkee. Vaikka sanomansa korutont’ on kertomaa. Oli jo aikanaan, tänä päivänä potenssiin kymmenen.

Esitys on syntynyt tarpeesta perata omaa mykistymisen ja voimattomuuden tunnetta pienenä ihmiskunnan rahtusena tuon kaiken tietomäärän edessä, yrityksestä kuvitella ja luonnostella Linkolan mielenmaisemia hänen ajatustensa pohjalta ja halusta kysyä tuolta esiinmanatulta toteemieläimeltä, että mistä se valo oikein löytyy tähän ajassa elämiseen. Voiko se piillä jo ihan siinä, että osaa uida vastavirtaan, nähdä toisin? Sellainen edellyttää mielikuvitusta, ja niin kauan kuin sitä on jäljellä, on myös mahdollista toivo.

Eljas Liinamaa, ohjaaja