Vesisaaren Alma

Reidar Särestöniemen äidin tarina

”Minun elämäni alkaa uudelleen täällä, Ounasjoen mutkassa”

Vesisaaren Alma on tarina seikkailijasukujen tyttärestä, seitsemän lapsen äidistä ja näkijästä, joka kulki rinnakkain näkymättömän väen kanssa.

Alma Särestöniemi syntyi Ruijan rannalla, Vesisaaressa, Pohjoisessa Norjassa – siellä missä Vadsön ihmeellinen vesi keventää kipeää sydäntä ja nostaa alakuloista sävellajia. Kun nuori mezzosopraano aikoi laulaa tiensä Oslon konservatorioon, hänen äitinsä koti-ikävä kuljetti naiset uhkarohkealla matkalle kotiin Kittilän Kaukoseen. Täytyihän Alman oppia suomalaisten naisten kättentaidot ja se, miten lehmästä ajetaan painajaiset pois kuikan sulkia käyttämällä.

Särestössä huolettomasta kveenitytöstä kasvaa tarinan kertoja ja äiti, jonka elämä kietoutuu luontoon, perheeseen ja siihen, mitä emme aina voi selittää. Yksi lapsista, Anttu, elää äitinsä lailla kahden maailman välissä ja nuorimmaisensa Reidar piirtää kuvia siitä, mikä ei ihmissilmällä erotu – ja kasvaa taiteilijaksi, jonka värikylläiset maalaukset tekevät Lapin luonnosta ja mytologiasta ikonisia. Mutta onko Alma liian norjalainen Suomessa? Voiko juuriltaan irrotettu ihminen rakentaa kodin rauhan? Ja kuinka hän luo kodin toisille?

Taija Helmisen käsikirjoittama uusi kotimainen näytelmä Vesisaaren Alma on Reidar Särestöniemen äidin elämäntarina, kertomus kahdessa maailmassa elämisestä, konkreettisessa ihmisten arjessa ja näkymättömässä ulottuvuudessa. Teos piirtää kuvaa ihmisestä maisemassa, ihmisen kodista ja siitä, miten maailman mullistukset vaikuttavat ihmisten kokemukseen paikasta ja sen tärkeydestä.

Näyttämöllä nähdään näyttelijöitä ja sirkustaiteilijoita. Vesisaaren Alma yhdistää puheteatterin sirkustaiteeseen, luoden omaperäistä ja vaikuttavaa teatterikerrontaa paikallisesta aiheesta. Esitys on toteutettu yhteistyössä Piste Kollektiivin kanssa ja sille on myönnetty Uudet klassikot -apuraha.

TYÖRYHMÄ

Näytelmä: Taija Helminen
Ohjaus: Riku Innamaa
Lavastus- ja pukusuunnittelu: Paula Varis
Sirkussuunnittelu ja -ohjaus: Henna Kaikula
Äänisuunnittelu: Tatu Ollikainen
Valosuunnittelu: Miksa Koponen
Musiikin sävellys ja harjoittaminen: Henri Haakana ja Eero Rautio
Naamioinnin suunnittelu: Maikki Kolistaja
Näytelmän taustatyöprosessi: kulttuurintutkija, professori (ema.) Marja-Liisa Honkasalo
Näytelmän esitysoikeuksia valvoo: Taija Helminen

Rooleissa
Näyttelijät: Olli Haataja ja Helka Periaho
Sirkustaiteilijat: Aapo Honkanen ja Milla Jarko
Muusikko: Henri Haakana

Sirkuskohtausten sisältö on tuotettu sirkustaiteilijoiden liikemateriaaleja hyödyntäen.

ENSI-ILTA

Keskiviikko 03.09.2025 kello 18.00

ESITYSPAIKKA

Lappia-talo, vinttinäyttämö Kero

LIPUT

Peruslippu 32€, eläkeläiset 29€, opiskelijat, työttömät ja lapset 22€

KESTO

2 h 10 min. sisältäen väliajan

ERITYISTÄ HUOMIOITAVAA

Esityksessä on hetkellisesti välkkyvää valoa ja esityksessä käytetään teatterisavua

Kuvat

TRAILER

ARTIKKELIT JA ARVOSTELUT

MTV3 / Saara Rantanen 23.2.2026

”Suomessa on viisi teatteria, joilla on alueteatterin asema.”
”Tätä tehdään, koska tämä on tärkeää ja merkityksellistä. Kaikkea ei voi mitata rahassa, kiteyttää Keränen.”

Katso uutinen tästä

**

Lapin Kansa / Tenka Issakainen 4.9.2025

”Sirkusilmaisu ja dialogi täydentävät toisiaan poikkeuksellisen onnistuneesti.”
”Ohjaaja Riku Innamaa ja sirkusohjaaja Henna Kaikula ovat todellakin onnistuneet.”
”Paula Variksen luoma visuaalinen ilme räiskyvine permantoineen on rikas.”
”Teos valottaa henkilöhistoriaa mutta on ennen kaikkea tunnekylläinen ja elämyksellinen kokonaisuus.”
”Reidar kuvataan koko ajan lämpimästi äitinsä näkökulmasta, ikuisesti herkkänä ja omapäisenä poikana.”

Lue koko arvostelu täältä (tilaajille).

**

Uusi Rovaniemi / Marjis Ahvenjärvi 10.9.2025

”Helka Periahon keskittyneen hillitty aloitusmonologi luo odotukset, jotka esitys lunastaa moninkertaisesti. Mikä rauha ja sisäinen voima välittyy Periahon Almasta alusta loppuun asti.”
”Olli Haataja on eritoten Antun roolissaan vankka ja eloisan lämmin. Haatajalle ominaista pilkettä väikkyy ja karehtii.”
”Sirkustaiteilijat Aapo Honkanen ja Milla Jarko luovat akrobaattisen lennokasta ja häkellyttävää liikekieltä, jossa ronski huumori kohtaa vitivalkoisen vakavuuden. Parasta ja hienointa on se, kuinka sirkustaiteilijat ja näyttelijät synnyttävät monimuotoilmaisullaan uutta kieltä.”
”Paula Variksen lavastus- ja pukusuunnittelu puhuu osana esitystä: seesteinen, monimerkityksinen, Särestö-henkinen lavastus vanhoine valokuvineen tuo ehtaa totta näyttämölle.”
”Miksa Koposen valot ja projisoinnit tukevat esoteerista tunnelmaa.”
”Riku Innamaan ohjaus ja Henna Kaikulan sirkusohjaus luottavat yhteispeliin – antaen luovan tilan sekä sirkusilmaisulle että Taija Helmisen raikkaalle ja täpäkälle puhetekstille.”
”Monitaideyhdistys Piste kollektiivi ja Rovaniemen teatteri osoittavat, että yhteistyössä on voimaa. Näin luodaan nykyajan klassikoita.

Lue koko artikkeli näköislehdestä täältä.

Lapin Kansa / Niina Tanskanen 16.9.2025: Kä­si­kir­joi­tus saa uuden ulot­tu­vuu­den – Reidar Sä­res­tö­nie­men äidin tarina yh­dis­tää sir­kus­ta ja teat­te­ria

”Vesisaaren Almassa lavalla nähdään sirkustaiteilijat Milla Jarko ja Aapo Honkanen. Molemmat ovat opiskelleet sirkusalaa Suomessa ja ulkomailla.”
”Sirkuksen ja teatterin yhdistelmä tuo teokseen uuden ulottuvuuden, koska tekstissä on niin paljon näkymätöntä maailmaa. Sirkus jatkaa tekstiin kirjoitettua sisältöä ja ikään kuin venyttää sitä lisää, Jarko kertoo.”
”Se luo aivan toisenlaisen aspektin kummallisuudesta ja antaa lisää tilaa mielikuvitukselle. Keholla tekeminen jättää kuvittelun varaan, Honkanen jatkaa.”

Lue koko artikkeli täältä (tilaajille).

Aapo Honkasen ja Milla Jarkon haastattelu, Lapin Kansa / Niina Tanskanen 15.9.2025 (tilaajille)

Kotimaa / Virpi Kirvesmaa-Torvinen 19.11.2025

”Ihmisen hauraus ja ymmärrys elämää kohtaan välittyvät aidosti Alma Särestöniemestä (Helka
Periaho). — Periahon intensiivinen läsnäolo kestää läpi esityksen.”
”Sirkustaiteilija Aapo Honkanen on Reidarina vimmaisen elävä, mielikuvitusta käyttävä ja rajoja kokeileva. Sirkustaiteilija Milla Jarko esittää herkkävaistoisesti niin Alman äitiä kuin siipirikkoa joutsenta. Varsinkin jälkimmäisen roolissa hänen elekielensä yhdistettynä Paula Variksen suunnittelemaan valloittavaan pukuun on kutkuttava.”
”Ehjä kokonaisuus maalaa katsojalle kauniin ja hauraan pohjoisen
maailman, josta ei haluaisi lähteä pois.”

Lue koko artikkeli täältä (tilaajille)

OHJAAJAN SANA

Kahden maailman välissä

Alma Särestöniemen elämän suuri muutos tapahtui nuorena, kun hän jätti taakseen synnyinpaikkansa, Vesisaaren kveenikylän Norjassa. Jäämeren karut ja avarat maisemat vaihtuivat Kittilän metsien varjoihin ja Ounasjoen virtaan. Hän löysi uuden kodin, perusti perheen ja rakensi elämänsä Särestöön.

Alma eli kahden maailman välissä paitsi maantieteellisesti, myös henkisesti. Hän oli näkijä: ihminen, jolle näkymätön maailma oli yhtä totta kuin näkyvä. Samalla hän oli vahva ja käytännönläheinen – tilan emäntä, puoliso ja lapsilleen omistautunut äiti, joka loi ympärilleen turvaa ja läsnäoloa. Hän opetti, että kaikkea elollista tulee rakastaa ja kunnioittaa. 

Lähtö Vesisaaresta jätti Almaan ikuisen kaipuun. Kuulumisen ja vierauden tunteet elivät hänessä rinnakkain, lomittain, limittäin. 

Alma Särestöniemi oli enemmän kuin vain taiteilijan äiti. Häntä jäljittäessä näkyviin tulee moniulotteinen ja pystyvä ihminen, jonka juuret haarautuvat ja koti on hajallaan – ripoteltuna maailman rantaan. Ihminen, jonka ikävä hiipii esiin hiljaisina hetkinä. Joka kipuilunsa kautta löytää entistä vahvemman ja merkityksellisemmän yhteyden omaan maailmaansa. Sen kaikkiin olentoihin.

Lämmin kiitos teille kaikille jotka olette tehneet tämän esityksen mahdolliseksi. Erityisesti haluan kiittää Särestöniemi-museota, Annea ja Kaisaa. Sekä Pekka Raudaskoskea, jonka vieraana työryhmä sai keväällä viettää ikimuistoista Reidarin 100-vuotissyntymäpäivää.

Riku Innamaa
ohjaaja

VALAANKIELINEN TYTTÖ

Kulttuuritutkija Marja-Liisan Honkasalon tutkimuksen tiivistelmä Valaankielinen tyttö on luettavissa tästä linkistä.