Kotiopettajattaren tarina on kertomus vahvan naisen rakkaudesta

Rovaniemen Teatterin näytäntövuoden 2023 viimeinen ensi-ilta on Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaani –klassikkoon perustuva Kotiopettajattaren tarina. Sen ohjaa Rovaniemen Teatterissa lukuisia ohjauksia tehnyt Miisa Lindén, joka on myös dramatisoinut ja kääntänyt tarinan vuonna 1847 ilmestyneestä alkuperäistekstistä.

”Minua sykähdytti ja melkein järkytti se, kuinka valtavan tunnevoimainen tarina tämä on. Kotiopettajattaren romaani ei ole romanttinen tyttökirja vaan erittäin syvällinen naisen kasvutarina”, Lindén kertoo.

Päähenkilö Jane Eyren on vaikea sopeutua aikansa ahtaaseen naisen malliin. Hänen voimakkaat tunteensa ja vahvat henkilökohtaiset arvonsa ohjaavat häntä tekemään omannäköisiään valintoja, vaikka ne eivät aina ole sopusoinnussa ympäristön paineen tai edes turvatun elämän edellytysten kanssa.

”Siihen maailmanaikaan peilaten ja vielä tämänkin päivän näkökulmasta Janella on niin sanotusti hankala luonne tytöksi. Hän kokee voimakkaita tunteita, joita hän ei pysty pitämään sisällään. Hän joutuu pidättelemään itseään koko ajan”, Lindén kuvaa päähenkilön persoonaa.

Jane Eyre tuntee itsensä erilaiseksi ja ulkopuoliseksi koko elämänsä, kunnes hän tapaa sielunkumppaninsa Edward Rochesterin. Tämä tulee aivan eri yhteiskuntaluokasta ja miehenä tällä on myös enemmän vaikutusvaltaa omaan elämäänsä, mutta silti Janen tavoin Rochester poikkeaa monella tavalla yleisestä normista.

”He kaksi ovat vahvoja ja ristiriitaisia sukulaissieluja. Heillä on yhtä voimakkaat luonteet ja tunteet, mistä syntyy hyvin poikkeuksellinen rakkaustarina”, Lindén analysoi.

Raamit myös lavalla

Kotiopettajattaren tarinan lavastuksen ja puvustuksen on suunnitellut aiemmistakin Rovaniemen Teatterin tuotannoista tuttu Kati Lamppu. Hän ja Lindén ovat työskennelleet arktisella päänäyttämöllä yhdessä aiemminkin, viimeksi helmikuussa 2022 ensi-iltansa saaneessa ja myös keväällä 2023 esitetyssä Kalle Päätalon teksteihin perustuneessa Vikke Nilossa.

Lampun mukaan Kotiopettajattaren tarinassa yhteisymmärrys teoksen esillepanosta syntyi nopeasti ja helposti. Sen kantava idea muodostui Lampulle välittömästi Brontën alkuperäisteoksen lukemisen jälkeen.

”Lavastuksen ja pukujen idea tiivistyy ajatukseen naisen raamista. Se on Janen oma, elävä muotokuva ja samaan aikaan raami sille, millainen naisen tuli olla”, Lamppu kertoo.

Oleellista on ollut tuoda lavalle runsaita, ajanmukaisia asuja, minkä lisäksi korsetti ja krinoliini eli vannehame ovat olleet Lampulle ja Lindénille tärkeitä visuaalisia elementtejä.

”Ne kuvastavat hyvin sitä, miten tiukka ihan konkreettisestikin naisen raami oli.”

Rakastettua epookkia

1800-luvun epookki on viime vuosina ollut suuren yleisön rakastamaa, mistä kertoo esimerkiksi Jane Austen –filmatisointien sekä vaikkapa Downton Abbey –televisiosarjan hurja suosio.

Sekä Lindén että Lamppu ymmärtävät, mistä suosio kumpuaa.

”On rauhoittavaa katsoa sellaista, jossa ei ole kännyköitä eikä somea eikä tietotekniikkaa. Epookissa ihmisillä on aikaa kohdata ja puhua keskenään, ja tunteet tulevat silmästä silmään ja iholta iholle”, Miisa Lindén arvioi.

Kati Lamppu sanoo viehättyvänsä epookista, koska se on niin kaukana omasta arjesta ja antaa mahdollisuuden uppoutua erilaisiin historiallisiin maailmoihin.

”Minulle erityisesti epookkipuvut ovat karkkia silmille ja Kotiopettajattaressakin tulee olemaan paljon runsautta ja herkullisia juttuja. Sain vapauden suunnitella ihan niin suurta ja koristeellista kuin vain halusin. Ja täytyy sanoa, että puvusto on tehnyt todella hienoa työtä”, Lamppu kiittää.

Juuri asujen ja yksityiskohtien runsaudella Lamppu on pyrkinyt luomaan 1800-luvun ajankuvaa. Täysin realistisena kuvauksena sitä ei kuitenkaan tule pitää.

”Minun tyylini on ennemmin hieman leikittelevä. Se ei kuitenkaan poissulje uskottavuutta ja se on osa teatterin hienoutta. Olemme ohjaaja Miisan kanssa kutsuneet tätä aikuisten satumaailmaksi.”

Mitä Jane Eyre voi opettaa nykyajan ihmiselle?

Vaikka Kotiopettajattaren tarina on suuri rakkaustarina, se on ohjaaja Miisa Lindénin mukaan myös paljon muutakin. Rakkaustarina toimii kehyksenä päähenkilön kasvukertomukselle.

”Tarinassa on kyse itsemääräämisoikeuden, itsenäisyyden ja vapauden merkityksestä ihmisen elämässä”, Lindén summaa.

Jane Eyren persoonassa on poikkeuksellista suoraselkäisyyttä, josta hän ei tingi edes ympäristön paineeessa. Hänelle on elintärkeää kunnioittaa arvojaan ja kuunnella sydäntään ympäristön mielipiteistä välittämättä.

Siinä mielessä päähenkilöllä on paljon opetettavaa myös tämän päivän ihmiselle – kohta jo 200 vuotta tarinan kirjoittamisen jälkeen.

”Hän luottaa omaan oikeudentuntoonsa eli siihen, että hän itse tietää, mikä hänelle on hyväksi ja toisaalta mikä hänelle on pahaksi. Hänellä on myös rohkeutta toimia tämän sisäisen kompassinsa mukaan, vaikka se tarkoittaisikin vaikeita valintoja. Tärkeämpää on se, että hän elää sopusoinnussa omien arvojensa kanssa.”

Partanen ja Syysmaa loistavat esityksen pääparina

Rovaniemen Teatterin Jane Eyreä näyttelee valovoimainen Siiri Partanen. Ristiriitaisen mutta rakastettavan herra Edward Rochesterin roolin tekee karismaattinen Marko Syysmaa.

Partanen on osallistunut hahmonsa tunnemaailman rakentamiseen myös musiikillisesti. Muusikkonakin tunnettu Partanen on soittanut itse esityksessä kuultavat rummutukset, jotka kuvastavat Jane Eyren tunteita.

Miisa Lindén kehuu koko näyttelijätiimiä mahtavaksi, ja pääpari on hänen mielestään nappivalinta.

”Siiri Partanen on kuin luotu Jane Eyreksi. Minulle itselleni näyttelijäntyö on aina tärkein osa esitystä niin ohjaajana kuin katsojanakin. Hyvä ja aito näyttelijäntyö menee suoraan sydämeen ja antaa katsojalle esityksen ytimen. Siksi on niin tärkeää, että pääparin kemiat toimivat ja he ovat uskottavia.”

Esityksen muissa rooleissa nähdään Rovaniemen Teatterin näyttelijät Juuso Nykänen, Outi Nevanlinna, Paula Miettinen, Kirsi Kärnä, Minna Siitonen sekä avustajat Lempi Koivukangas ja Olga Koivukangas.

KOTIOPETTAJATTAREN TARINA

Ensi-ilta ke 8.11.2023 klo 19.00

TYÖRYHMÄ

Alkuperäisteos Charlotte Brontë
Suomennos, dramatisointi ja ohjaus Miisa Lindén, vierailija
Musiikin sävellys Minna Siitonen
Lavastus- ja pukusuunnittelu Kati Lamppu, vierailija
Valosuunnittelu Miksa Koponen
Äänisuunnittelu Elle Kokkonen
Naamioinnin suunnittelu Kaisa Mylläri
Rooleissa Siiri Partanen, Marko Syysmaa, Juuso Nykänen, Outi Nevanlinna, Paula Miettinen, Kirsi Kärnä, Minna Siitonen sekä Lempi Koivukangas ja Olga Koivukangas

Teksti: Maria Jyrkäs

Lue lisää: Jane Eyrenä säkenöivä Siiri Partanen: Minulle on tärkeintä elää arvojeni mukaan